Oon yrittänyt kuvia siirrellä blogiin, ensin siis saada edes aikaiseksi siirtää ne puhelimesta koneelle, sitten blogiin, ai niin ja kirjoittaakin pitäis jajajaja...No niin, kuvat siis sain siirrettyä ja eihän sitä sitten voinut päivittää treenejäkään kun ajattelin että pitää ne kuvat sitten saada siihen yhteyteen laitettua. Noh, kun yritin siirrellä niitä blogiin, niin eipä onnistunutkaan. Error. Ja nyt yhtään kuvaa ei edes löydy tuolta blogin kansiosta. Jotta sillä tavalla. Arvelin kuitennii pitkästä aikaa kirjotella, jottei kukaan tätä seuraava luule että olisin jotenkin päässyt pakkomielteisyydestäni. Nou nou, hirrrrrrrveesti reeniä.

En muista olenko aiemmin maininnut uuden tunnin jota kävin testailemassa, eli FitnessBodyArmy. Siis ihan mahtava tunti. Isku- ja potkusarjoja ja rankkaa lihaskuntoa loppuun. Aivan ihanaa. Hiki ihan oikeesti roiskuu!!
Mie oon niin koukussa zumbaan ja spinningiin ja kahvakuulaan jajajajaja...Ilmeisestikin niin sanottu sekakäyttäjä??

Palatakseni treeniin noin määrällisesti niin salillahan tulee rampattua sellainen 5-6 kertaa viikossa. Pääsääntöisesti oon nyt päässyt "koti"salille, mutta saahan nähdä kuinka kauan saa treenata rauhassa vai joutuuko joksikin aikaa vaihtelemaan salia. Ei ole todellakaan kiva treenata jos joutuu samaan aikaan kuuntelemaan haukkumista ja huutamista. Se kun se agggre tulee vasta jälkikäteen. Toivottavasti tilanne edes joskus rauhottuu, eihän tässä tarvii kun neljättä kuukautta yrittää väistellä tilanteita joissa joutuu epämiellyttäviin kontakteihin.

Juoksut oon tehny jokaikinen aamu, yhtenä aamuna taisi jäädä välistä kun tuli niin kiire, mutta tilanne tuli korjattua päivällä. Nuorin hurttimuskin on nyt päässyt lenkille ja sillä on jo isojen poikien valjaat. Melkoinen juntturapoikahan tuosta näyttää tosiaan tulevan, koko on nyt 6kk sama kun noilla aikuisilla tytöillä. JA siis tosiaan on jo nyt yhtä vankan ellei jopa vankempi kuin tytöt, jotka kyllä aika pienikokoisia ja siroja ovatkin. (Paitsi vanhempi on alkanut osoittaa tynnyriksi muuttumisen ennusmerkkejä...Lihoo vissiin vähä helpommin, tosin välillä pääsee myös varastamaan kissanruokaa joten johtuu myös siitä...)

Rullalätkää on pelattu kerran viikkoon ja myös kahvakuula on ohjelmistossa joukkueelle treeninä, jota siis itse kyllä vedän, mutta oon aika puhtaasti ottanu treenin kannalta, toki niitä neuvojakin pitää antaa ja "tarkkailla" että tehdään oikein. Ai niin ja tietysti vähän huutaa jos joku lusmuaa ja kannustaa  jotta kaikille saadaan kunnon irvistys naamalle!

Toiminnallisemmista/vaihtelevimmista treeneistä tuo zumba on kyllä kertakaikkisen ihanaa, sitä on tullut harrasteltua 1-2 krt viikkoon, spinning on jäänyt vähemmälle nyt kun lauantaina ihana spinning45min/kahvakuula 45 min jäi kesäohjelmasta pois. Ja aina kun sää sallii niin pitää mennä ulos pyöräilemään, niinkuin tänäänkin. Sokerina pohjalla tuo fitnessbodyarmy jossa saa purkaa kyllä agressioitaan kivasti.

Paino on nyt ottanut laskusuunnan, painot onneksi ei. Toki välillä on hiukka väsynyt olo, mutta niinhän se aina välillä on joka tapauksessa. Tottakai vois välillä vähä rauhottaa tuota liikkumista, mutta kun tällainen nyt vaan on niin kivaa, monta lajia ja tuntia, vaihtelua! Ah. Talvella sitten "joutuu" kuitenkin tuohon lätkään enimmäkseen keskittymään. Ja kyllä  tuolla urheilulla saa päänsä pysymään läjässä kaiken keskellä. Ai niin ja olikos sitä niitä terveysvaikutuksia?? No joo, mutta nyt nukkumaan (palautumaan, onkin viikonlopusta univelkaa, join kaksi päivää...Cokis Zeroa meinaan...ja karaoket/humpat siihen päälle) ja yritellään niitä kuvia saada toiste edes blogiin...Öitä!

Jos kuitenkin lähtee elisestä liikkeelle, kun tilanne pysyi vielä hanskassa. Aamulla 7km juosten (oli kiire, ei ehtiny pidemmälle...) kivasti neljän tunnin yöunien jälkeen, mutta minkäs teet kun ei nukuta illasta eikä aamusta. Päivällä kyllä sitten saattaa olla kohtuullisen raskaat luomet. Juoksun jälkeen kamat kasaan ja kohti Joensuuta, ensiksi spinning 45min, perään kahvakuula 45min. Siellä on jonniinverran "ärhäkkä" ohjaaja, meinaan sillä lailla hyvällä tavalla. Jaksaa kannustaa ja tunnit on raskaita, eli hyviä. Ja voi hyvä ihme miten sitä voi ihminen olla märkä. Ja jos joku sai tästä kaksimielisen hajatelman niin kerrottakoon että märkyys oli ulkopuolella, hikinorot vaan valui pitkin naamaa ja käsiä pitkin. Enpä muista milloin olis noin hyvät treenit saanu aikaseks. Nam.

Kaupan kautta kotiin ja kauden päättäjäisiin, just ehdinkin viralliseen osuuteen, joka oli osuvasti melko lyhyt että jää aikaa olennaiseen, niinku esimerkiksi saunomiseen... Loppuillasta karaoke valtasi mökin ja monihan sitä sitten uskaltautui kuitenkin mikin kanssa suutaan aukomaan. Minä myös.

Väsymys iski jo puolenyön maissa, joten kotiinhan se oli lähdettävä. (en tiedä huomasiko kukaan enää siinä vaiheessa...) Univelkoja lienee tullut korjattua viime yönä, koska unta riitti yhdeksään asti. Lenkille, 9km "perusmuotoinen" hölkyttely, aamupalaa ja pyörä alle sekä kohti "kotikaupungin" salia. Noh, sen jätin kuitenkin väliin, kävin moikkaamassa kaveria ja poljin takaisin kotiin, eli yhteenä tuli n. 35km. Ja koska olin päättänyt mennä illalla zumbaan (jonne olin aiemmin päättänyt olla menemättä...) niin taas vähän evästä, kamat kasaan ja kohti isomman kaupungin salia. Erittäin säälittävät treenit jaloille ja vatsalle, koska ei jaksanut enempää, sieltä suoraan zumbaan.

Että vähän naatti olo...En osaa sanoa virkistikö vai väsyttikö sauna, mutta hyvää se teki ainakin. Työhuone on karmea hävityksenkauhistus, kämppä suunnilleen samassa kuosissa, pihalla rehottaa kohta puolen metrin viidakko ja tavarat on pitkin poikin pihaa, mutta edelleenkin ne asiat tärkeysjärjestykseen. Pyykkikone sentään laulaa että saa huomiseksi puhtaat treenivaatteet.

Pitkä vapaakin takana, periaatteessa jo viime viikon keskiviikosta lähtien, koskapa tein sen päivän töitä kotona koneen äärellä, ruokavalion ja saliohjelman merkeissä. Koska lepäily ei kuulu parhaisiin luonteenpiirteisiini ja tiesin että jos sitä neljän päivän vapaan aikana yritän, turhaudun luultavasti siinä määrin että alan tehdä jotakin hyödytöntä, esimerkiksi vaihtamaan järjestystä koko kämpässä. Siks suunnittelinkin vapaille lattiaremontin yläkertaan, joskin niin että kaksi päivää aikaa, jotta voi edes loput kaksi "levätä". Ja niinhän siinä kävi että kun innostus iski niin alottelin jo keskiviikkona rullalätkätreenien jälkeen, noin 1/3 tuli valmiiksi jo silloin. Oli kieltämättä aika lailla hyvää tuuriakin kun laminaattia siis laittelin niin ei paljoakaan tullut loveuksia/kavennuksia, sen kun vaan lätki menemään, tietennii vähän pitihän niitä pätkiä. Lattia tuli valmiiksi torstai-iltana, ja olin jo laittelemassa listoja paikalleen, kunnes idealamppu syttyi ja totesin että myös yläkertaan haluan listat heinäseipäistä kun alhaalla jo sellaiset on.  Jotenka perjantaiaamuna ensin lenkille, sitten kysymään isukilta että ajeletkos mulla muutaman heinäseipäät puoliksi (pöytäsirkkeli on sen verran pelottava ja kovaääninen kapistus että sen kanssa en uskalla kaksin töitä tehdä) ja sen verran lupasi remontin eteen tehdä. Täytyy tähän väliin todeta että isä on siis kirvesmies, mutta yritän kyllä tehdä ite kaiken minkä vaan voin , kun en kehtais vaivata ja onhan se iskä miun eteen todella paljon jo tehnytkin. Ja onhan se mukavaa tehdä kaikki mitä vaan osaa, ihan itse.

Ennen listoitusta ajelin salille ja zumbaan, kyllähän oli mukava taas pitkästä aikaa, on työt ja Suomen pelit sotkeneet hiukan tuota zumbailua, paitsi kotona tietenkin pleikkari on aina valmiina zumbatreeniin.

Illalla listat paikalleen ja siivousta piti jo vähän aloitella. Ajoissa nukkumaan jotta jaksoi lauantaina herätä aamulenkille (myöhässä...) ja suunnistaa spinningiin ja kahvakuulaan, molemmat sellaisia 45min treenejä ja kyllä oli tehokasta. Kaupan kautta kotiin ja remontin jälkiä siivoamaan, illalla lähdin paikalliseen lauleskelemaan joten siinähän se meni se ilta. Wanhus kun ei osaa nukkua niin sunnuntaina liian lyhyiden yöunien jälkeen ylös, ulos ja lenkille (YLLÄTYYYYS!) ja harkinnan alla oli lähteä pyöräillen salille, koska Suomen peli sotki taas illan zumbasuunnitelmat. Pumppu oli sitä mieltä (siis oma, ei pyörän) jotta ei näin kovaa treeniä niin lyhyiden unien jälkeen. (Tulee rytmihäiriöitä jos jää kauheasti univajetta...) Joten eikun auto alle, salille, treenailin rinta, olkapäät ja ojentajat. Salilta kotiin pelille, joka ei ollut kovin kummoista katsottavaa, valitettavasti. Noh, olihan se eka erä todella hieno ja maalivahtiahan aina voi syyttää, maalipaikkoja oli paljon ja tuomaritkin olivat ihan perseestä, mutta lukemat on mitä on ja vaan sillä on merkitystä. Ehkä tässä on se hyvä puoli ettei tule niin pahaa kisojen jälkeistä masennusta kuin viime vuonna. Kaksi viikkoa kun keskittyy melkeinpä vaan mm-kisoihin ja sitten tulee huikeeta menestystä, mutta jotta kun kisat loppuu niin sitähän ei osannut mitään iltaisin tehdä.
Että näin...

Tänä aamuna heräilin lenkille seiskan maissa (jopa melkein ajoissa...) Juoksu tuntui yllättävän hyvälle, olisko se se motivaatio? Tavarat kasaan, luvassa oli monipuolinen päivä, kivvoota! Ensin tuolijumppaa ohjaamaan, sitten salille treenaamaan vatsat, sieltä hieromaan, sitten jalkahoito, taas salille (joo, tiedän, oon sekaisin, mutta kun en aamulla ehtiny tekemään kaikkea enkä tiennyt jääkö illallekkaan niin pitkää väliä jotta ehtii silloinkaan kaikkea...) tekemään etujalat, josta suoraan joukkueen kahvakuulaan, jota siis itse kylläkin vedän, mutta hyvä treeni tuli.

Kotiin tullessa laitoin saunan tulille. Laitoin myös sisällä uunin tulille jotta poltan vähän roskia. Savustin ihteni ulos talosta. Ei meinannu millään alkaa uuni vetämään, joten tässä on nyt kaikki räppänät ja luukut ollu kohta kaks tuntia auki että täällä uskaltaa edes ruveta nukkumaan tukehtumatta. Voisin veikata että saunassa lähti musta vesi, kun savu pinttyi allekirjoittaneeseen. Vuan eihän tässä tämän kummempaa tällä kertaa, kuvia taas yritän saada aikaseks, mutta se riippuu aina vähän mistä roikkuu. Öitä!

Jonnekin se vaan on mennyt, niinkuin aina välillä käy. Ehkä se on osittain tuo oma asenne kun sitä aina jahkaa sen asian kanssa että painon pitäisi pudota ja sitten kun se ei putoakaan niin tuntuu ettei tästä liikkumisesta ole mitään hyötyä saati ruokavaliosta, joka mulla nyt ei ole erityisen tiukka, lukuunottamatta sitä että en voi syödä mitään "normiherkkuja". Välillä sekin ottaa päähän vaikken niitä kaipaakaan oikeastaan, että miksen minä voi olla "normaali" ja pitää karkkipäivää tai ostaa suklaapatukkaa ja se riittäisi. Mutta kun se ei riitä. Ja kun sen pitää mielessä niin osaa myös pysyä päätöksissään. Vaan on se niin että kyllä syömisen kanssa taitelu on vaatinut paljon enemmän kuin tupakanpolton lopettaminen, saati juomisen. Ongelmahan onkin varmaan se kun on tietynlainen riippuvuussuhde myös ruokaan mutta sitä ei voi lopettaa, syömistä siis. Onneksi kuitenkin jonkinlaisessa tasapainossa pysyy ja tilanne hallinnassa..

Se niistä ja treeneihin. Jotka on kulkeneet motivaatiopulasta huolimatta ihan kivasti, lähteminen on vain se vaikea osuus tai jotenkin innostus puuttuu. En osaa edes selittää. Tottakai moni sanoo että vapaapäivä auttaa vaan kun sitten on kahta vähemmän innostunut olo, Kyllä se liike pitää ihmisen vireessä.

Lauantaina kävin treenaamassa putkeen spinningissä 45min ja samanmoinen aika kahvakuulassa, hyvä setti. Spinning oli erinomainen, oli taas minulle uusi ohjaaja mutta todella hyvä! Kahvakuulassa oli selkeästi kokematon ohjaaja joka taisi vähän jännittää mutta ihan hyvän treenin siitäkin sai irti kun jaksoi itse keskittyä.

Eiliset suunnitelmat meni aivan uusiksi kun selvisi että Suomen peli onkin jo neljältä. Että ei zumbaan niinkuin tarkoitus oli. Harmittaa kyllä vähän, on jo liian pitkä aika mennyt edellisestä kerrasta, pleikkarilla zumbailuja ei lasketa. Kävin lenkillä tietenkin aamusta ja salilla ennen peliä. Siinähän se ilta sitten menikin kumman nopeasti.

Kuten aina, kaikki jää aamun niinkuin hierontapöydän kasaus, jumppalevyjen ja ohjelmien etsintä ja koska en ole aamuihminen niin kiirehän se tänä aamuna taas tuli. Kuitenkin ajoissa paikalla, jumppa ja saliohjaus aamusta, kotiin ruokkimaan karvaiset "lapset" ja jatkamaan jumpan suunnittelua. Väliin piti hiukan sisustaakin, raahasin Wanhan peilioven sisälle ja raivasin sille tilaa + asianmukaiset lisäkkeet oveen. Nyt se on keittiön nurkassa höystettynä vanhalla kastemekolla ja valokuvilla,   viikonloppuna odottaakin isompi urakka lattiarempan merkeissä, ihan yksinkertaista tosin, laminaatin uusinta ja mitan kanssa pitäisi vielä kiertää vähän kämppää ympäri että tarviiko entistä edes repiä alta pois vai mahtuuko ovet vielä aukeamaan jos asentaa yhden kerroksen lattiaa...

Ennen kahvakuulatreeniä kävin salilla treenaamassa kädet.

Hauis kp/kk superina 3x10x8-9kg
Hauis talja 3x10x30kg
Ojentajapunnerrus 3x10x45-50kg
Dippi koneessa 3x10x50-55kg
Ranskalainen kk 3x10x16kg
Viparit eteen ja sivulle superina 3x10x3-7kg
"ratti" 3xmax x 5-10kg (Olkapäille tämä liike ja kuulin kommentin että vaihda vaihdetta välillä...
Pystypunnerrus 3xmax x20kg

Selvisin treeneistä ihan liian nopeasti, joten ehti levätäkin ennen kahvakuulatreeniä, jota siis itse ohjaan , mutta omalle joukkueelle joten päätin ottaa sen treenin kannalta, varoittelin jo etukäteen että irvistyksiä saattaa tulla.
Kyllä, ja hiki! Päälle vielä yksi hieronta ja Suomen peli. Sauna olis ollu aika luksusta, mutta ei viitsinyt alkaa kymmenen jälkeen lämmittelemään, joskin valveillahan olen vieläkin ja on puoliyö. Noh, joka tapauksessa kohta on kai suunnistettava nukkumaan, pää täyteen niitä motivoivia ajatuksia.

Meni sunnuntai, maanantai ja tiistai ihan vaan kahdella juoksulenkillä ja sehän on yhtä kuin lepo. Teki kyllä hyvää, vaikka kolmantena päivänä huomasi kyllä jo pinnan kiristelevän. Untakin tuli ihan urakalla, en edes muista milloin olisin viimeksi nukkunut noin paljon. Liikkeellelähtö eilen aamulla ei ollut kovinkaan helppo, ikinä se ei levon jälkeen sitä ole. Ruho tuli kuitenkin raahattua juoksulenkille ja vanha kone käynnistyikin lopulta. Salilla tein rinta+olkapäät yhdistelmän, ei ole edes penkkiä pahemmin tullut tehtyä kun ei ole ollut varmistajaa, niin ei huvita puoliksi tosissaan tehdä.

Illalla avattiin rullalätkäkausi, ei onneks vielä ollut niin hikistä kun kesällä saattaa olla. Osuva kuvaus joukkuekaverilta: "kirkuvia naisia rullilla..."

On jotenkin kauhean väsynyt olo, vaikka kuitenkin jaksaa tehdä samoja asioita kuin "voimissaan" ollessaan, mutta kai sitä osittain yrittää tietyt asiat painaa mielestään pois liikkumalla ja touhuamalla koko ajan jotain,  ja kroppa hiukkasen pistää vastaan. Toivottavasti tää joskus loppuu ja saa elää "normaalia" elämää. Pitäis kai osata myös olla syyttelemättä koko ajan itseään vaikka "olisihan se pitänyt tietää" ja "miksi et uskonu kun varoitettiin".  Mut ei se vaan ihmissuhteissa aina mene niin. Mutta se siitä.

Tänä aamuna oli aikainen herätys, mikä EI todellakaan ole miun juttu. Revin itseni ylös puoli kuusi ja lenkille, työt olivatkin sitten koko pävän samassa paikassa, melko luksusta! Töistä suoraan salille ja sieltä kahvakuulaan, hakemaan oppeja omia ensi syksyn ryhmiä varten. Kyllä tuli paljon uusia juttuja! Ja oli se tehokasta, kyllä! Lopuksi kävin paistumassa solariumissa ja meinasi oikeasti tulla grillikylkeä, kun ilmeisesti se ei ollut ehtinyt viilentyä edellisen käyttäjän jäljiltä (todella hot...) ja alkoi tuntua jo paljon ennen ajan loppumista että helvetti multa palaa perse. No ei palanut, mutta naama punoittaen kaupassa snadisti aina hävettää.

Kotiin tullessa sauna tulille, uuni tulille, pyykit peseytymään ja sitten vastoin kaikkia turvallisuussääntöjä poistutaan kotoa sukulaisia morjestamaan. Tosin ehkä siihen meni puoli tuntia.

Kämppä tuntuu aina vaativan pientä siivousta, osittain syytän siitä näitä karvaisia kavereita joiden karvaa, karvaa, karvaa ja vielä kerran karvaa tuntuu olevan joka paikassa. Ja hiekkaa, hiekkaa, hiekkaa...Mutta ei tätä mihinkään vaihtais.

Etenkään nyt kun saa olla yksin ja rauhassa (no, hieman kyseenalaistan tätä toista kohtaa...) niin osaa kaikesta nauttia ihan eri tavalla kun ei ole koko ajan ahdistunut ja masentunut olo. Ja saunahan kruunasi tämänkin illan, eikun koivet kohti kattoa ja huolet ikkunasta pihalle, ihanaa. Edes hetkeksi.